Blogi

4.8.2014
Aloitin blogin pitämisen, jotta voin kertoa Suomalaisesta sisävesikalastuksesta, kalastusyrityksen arjesta ja kalatalouden haasteista sekä yleensä omista ajatuksistani ammattikalastuksen parissa. Tekstieni lähtökohtana on useinmiten oma yritykseni ja toimintani, josta etsin esimerkkejä ja kerron kuulumisia ja kerron ajatuksiani. Toivon, että ajatukseni avartaisivat lukijoiden näkemyksiä ja lisäisivät tietoisuutta sisävesiammattikalastuksesta.

Kuten Juhani Mellanoura ja Pekka Salmi osuvasti tekstissään kertovat, ihmisten mielikuvat ammattikalastuksesta muodostuvat lähinnä tiedotusvälineiden kautta. Tiedotusvälineissä kerrotut asiat ovat ajautuneet loppujenlopuksi varsin kauas kalastaja varsinaisesta todellisesta arjesta, sen haasteista sekä Suomen järvivesistöjen suomista mahdollisuuksista hyödyntää veden viljaa (RKTL: Mellikka & Salmi 2014). Tämä kalastajan arki ja sen rutiinit tulisi kuitenkin ottaa eritahojen päätöksenteossa huomioon, jotta me kalastusyrittäjät voisimme tuottaa elintarvikkeita ja keskittyä nimenomaa siihen, kuinka voisimme palvella asiakkaamme mahdollisimman hyin ja tuottaa sitä kalaa ja juuri siinä muodossa kun kuluttajat sitä eniten toivovat. Kenenkään etuhan ei ole se, että yrittäjä tuhlaa työpanostaan sellaisiin asioihin, jotka eivät tuota yritykselle, yrittäjälle ja Suomen valtiolle arvonlisää. Pahimmillaanhan esimerkiksi vääränlainen kalastuksen säätely, byrokratia, tai ylilyöty elintarvikehygienia saattavat aiheuttaa sen, että silloin, kun kalastajan pitäisi olla järvellä kalastamassa, hänen pitääkin olla kokouksessa, tarkastuksessa tai kirjoittamassa koneella selvitystä jostain asiasta, joka ei tuota varsinaiseti mitään. Nämä asiat lisäävät aina tuotantokustannuksia, joita ei muutoinkin näin pääomakuluilla kuormitetulla alalla kestä tulla lisää. jos kalastajan myyntistrategiana on myydä kala kuluttajalle mahdollisimman suoraan, saattaa asiassa taas käydä näin: Seuraavana päivänä sitten kaupoissa/suoramyynnissä kuluttajat ihmettelevät, että miksi tänään ei olekkaan sitä kalaa tarjolla? Tällainen tilanne on todellista arkipäivää allekirjoittaneen kaltaisessa yhden henkilön yrityksessä, jonka vastuulla on hoitaa koko kalastusketju, järvestä pöytään suoraan asiakkaalle. Ketju alkaa kaluston huollosta, siirtyen kalastukseen ja siitä edelleen kalanjalostukseen sekä myyntiin ja markkinointiin, päättyen jälleen kaluston huoltoon.

Kalastusyrityksen menestyksekkääseen hoitamiseen ja tuotannon tehostamiseen olennaisena osan kuuluu myös yritystoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen, sen kaikilla osa-alueilla: myynti, markkinointi, pyydysrakennus, kalastustyö, asiakashallinta, kirjanpito, koneet – ja laitteet, tuotteet ja tuotantoprosessit jne. Myös sunnittelu ja suunnitelmallisuus ovat tärkeitä jo kustannusten hallinnan (=kustannustehokkuus) kannalta. jokainen työprosessi-tapahtuma, työpäivä, kuukausi, vuosineljännes ja vuosi pitää suunnitella etukäteen mahdollisimman tarkasti ja pyrkiä noudattamaan etukäteissuunnitelmaa. Moni asia tulee ns. automaattisesti selkäytimestä ja kokoemusperäisenä tietotaitona (jota kalastja itse ei edes välttämättä huomaa), mutta moni asia pitää miettiä aina erikseen tilanteen vaatimalla tavalla. Voisi kuvitella, että kun esimerkiksi verkkoja laittaa paljon järveen, niin kalaa tulee varmasti. Näin ei kuitenkaan ole. Jotta kalastaja saisi edes moottoriveneen bensakustannukset työllään katettua, pitää tietää missä kalat minäkin päivänä ovat kelistä ja vuodenajasta riippuen. Kun kokemuseräisesti tietää nämä asiat, saadaan saalista. Vähemmällä työmäärällä saavutetaan siis paljon enemmän tulosta, kuin ”tietämättä summassa mututuntumalla” kalastaen. Parhaimmillaan tämä tarkoittaa siis sitä, että pienelläkin verkkomäärällä voidaan työstä saada kannattavaa eli paljon kalaa.

Suunnitelmien lisäksi tarvitaan pidemmän ajan strategioita, eli suuremmat suuntaviivat toiminnnan ohjaamiseksi kustannustehokkaaksi. Tälläinen strategia ei tarkoita sitä, että pitäisi kirjoittaa jälleen mustaa valkoiselle, toki se helpottaa muistamaan ja pitää yrittäjän ns. ruodussa, jotta välttyy hetken mielijohteilta esimerkiksi investoinnesissa, mutta ei tokikaan ole välttämätön. Pitää vain tietää ja muistaa mihin pyrkii vuosien saatossa. Esimerkiksi eräänlaisena strategisena päätöksenä pitäisin viimeisintä investointiani: Pyrin keskittymään nyt lähivuosina suomukalojen pyyntiin ja päätuotteeni tulee olemaan kuha/kuhafilee (startegisia päätöksiä). Tällöin en ole ostamassa eismerksiksi lähivuosina muikun pyyntiin soveltuvaa kalustoa kuten nuottaa, muikkurysiä tai troolia vaan hankin hydrokopterin. Osaltaan tätä srtategiaa ohjaa käytännön rajoitteet: kalankäsittelytilat ovat liian pienet suurempien saaliiden käsittelyyn (muikku on halpa suhteessa tuotantokustannuksiin, joten tulos täytyy saada katettua suurella kilomäärällä, verrokkina voidaan käyttää vaikkapa perunaa).

Viimeiset kolme talvea ovat olleet vaikeita kalastaa, koska sääolosuhteet ovat olleet vaikeita: jään päälle on noussut vettä ja viime talvenakin pakkasta ei ollut kuin kahden viikon jakso, jolloin luntakaan ei juuri satanut.Tällöin moottorikelkan avulla liikkuminen on vähintänkin vaikeaa, jopa mahdotonta. Noin kolmevuotta sitten kuulin, että on kehitetty hydrokopteri, jolla voi liikkua jäällä, vedessä ja lumessa. TUolloin päätin, että tuo hankintaan, jotta voin helpottaa liikkumsitani talvella, pääsen kalastamaan juuri silloin, kuin kuha liikuu eli jäiden tulon ja lähdön aikaan (huom. tieto siitä milloin ja mikä kala liikuu). Tällöin on myöskin niin, että kelirikon vuoksi mnuita kalastajia ei ole myymässä kalaa (huom. tieto markkinatilanteesta), koska he eivät pääse kalastamaan. Lisäki kalaa tulee parhaiten juuri hetkillä, kun kalastamaan ei muutoin pääse.Tällöin markkinoilla on pula kotimaisesta luonnonkalasta, jolloin kysynnän ja tarjonnan lain seurauksena, tuotteilla on myös parempi hinta (huom. tieto markkinoista ja hintatasoista). Lisäksi tiedetään, että ilmasto lämpenee globaalisti, eli talvet ja talviolosuhteet eivät muutu moottorikelkalla liikkumisen suhteen ainakaan nykyistä helpommaksi. Näiden seikkojen perusteella päädyin ratkaisuun investoida hydrokopterin. Investointi oli yrityksen kokoluokka huomoiden varsin mittava, mutta tällä esim. mennen talven kokemuksella olen hyvin tyytyväinen päätökseeni. Ilman tuota investointia, tehokas kaalstuskauteni olisi varmankin jäänyt pariin viikkoon. Nyt pystyin kuitenkin kalastamaan lähes tauotta ja keväällä ei kelirikkokautta tullut lainkaan, vaan päsin jatkamaan jäältä suoraan avovesikauteen ja osin päällekkäin jään allla kalastuksen kanssa. Saavutin siis tavoitteeni: myin kalaa silloin, kun muilla ei ollut sitä tarjota. Tämä lienee vahvistaneen kilpailuasemaani? sen aika näyttää. Eli myös pidemmän ajan strategisilla päätöksillä on tärkeä rooli yritystoiminnassa. Etenkin pääomavaltaisilla alkutuotannon aloilla.

Blogi avattu

Blogiosio avattu.